Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2013

RAAMATTUKYLÄSSÄ

Tänään käytiin ”vieraissa” Vivamossa pääsiäisvaelluksella – edellisestä kerrastani onkin jo reilu 30 vuotta. Silloin ei oltu vaelluksella vaan riparin ”jälkilöylyissä”. Paikka on muuttunut aikalailla, mutta kyllä sieltä sen aikaiset paikat vielä tunnisti. Muistoja tuli tietenkin mieleen ja huomasi olevansa jo ”toosi vanha”.

Ennen kierrosta kävimme ruokalan kautta ja tarjosin perheelleni ”laiskan miehen pääsiäislounaan”. Pöydässä oli lammasta, kermaperunoita, monenlaisia raasteita, salaattia ja hyvää kastiketta ja palanpainikkeena oli mm. kotikaljaa. Jälkkäriksi oli tietenkin mämmiä ja kahvikupinkin saivat ne, joiden kahaveehammasta kolotti.

Kierrokselle lähtenyt ryhmä oli poikkeuksellisen suuri ja kuulemma kansainvälinenkin, suurimpana ulkomaalaisryhmänä olivat intialaiset. Alkujutut kerrottiin englanniksi, mutta itse näytelmä tulkattiin vain viittomakielelle. Ihan mielenkiintoinen juttu ja suositeltavakin. Kävimme mm. toteamassa haudan tyhjäksi, mutta jollakin tavalla paras osa oli kuitenkin virsi 63 ristiinnaulitsemisen yhteydessä. Sitä kuunnellessa teki ihan mieli alkaa ylistää, kun se vain on niin mahtava. Yksikään uudempi hengellinen ns. (ylistys)hoilotus ei vedä sille vertaa. Hyvältä tuntui myös, kun vaellus päättyi Matteuksen evankeliumin loppuun, sen kahteen ja puoleen viimeiseen jakeeseen. Vaellus on tarjolla vielä huomenna ja ylihuomenna, joten kaikki kiinnostuneet, pitäkää kiirettä. Netistä löytyy Vivamon raamattukylän kohdalta.

Tänään käytiin ”vieraissa” Vivamossa pääsiäisvaelluksella – edellisestä kerrastani onkin jo reilu 30 vuotta. Silloin ei oltu vaelluksella vaan riparin ”jälkilöylyissä”. Paikka on muuttunut aikalailla, mutta kyllä sieltä sen aikaiset paikat vielä tunnisti. Muistoja tuli tietenkin mieleen ja huomasi olevansa jo ”toosi vanha”.

Ennen kierrosta kävimme ruokalan kautta ja tarjosin perheelleni ”laiskan miehen pääsiäislounaan”. Pöydässä oli lammasta, kermaperunoita, monenlaisia raasteita, salaattia ja hyvää kastiketta ja palanpainikkeena oli mm. kotikaljaa. Jälkkäriksi oli tietenkin mämmiä ja kahvikupinkin saivat ne, joiden kahaveehammasta kolotti.

Kierrokselle lähtenyt ryhmä oli poikkeuksellisen suuri ja kuulemma kansainvälinenkin, suurimpana ulkomaalaisryhmänä olivat intialaiset. Alkujutut kerrottiin englanniksi, mutta itse näytelmä tulkattiin vain viittomakielelle. Ihan mielenkiintoinen juttu ja suositeltavakin. Kävimme mm. toteamassa haudan tyhjäksi, mutta jollakin tavalla paras osa oli kuitenkin virsi 63 ristiinnaulitsemisen yhteydessä. Sitä kuunnellessa teki ihan mieli alkaa ylistää, kun se vain on niin mahtava. Yksikään uudempi hengellinen ns. (ylistys)hoilotus ei vedä sille vertaa. Hyvältä tuntui myös, kun vaellus päättyi Matteuksen evankeliumin loppuun, sen kahteen ja puoleen viimeiseen jakeeseen. Vaellus on tarjolla vielä huomenna ja ylihuomenna, joten kaikki kiinnostuneet, pitäkää kiirettä. Netistä löytyy Vivamon raamattukylän kohdalta.

MIND LÖÖDI PAHVIKS

Osallistuin lauantaina Karmel-yhdistyksen Pesach-kurssille. Pesach-sana tarkoittaa suomeksi “mennä ohi” ja kysymys on tietenkin juutalaisesta pääsiäisestä. Juutalaiset viettävät pääsiäistä Egyptistä lähdön muistoksi ja tuo ohi meneminen viittaa viimeiseen eli kymmenenteen vitsaukseen, jolloin kaikki Egyptin maassa olevat esikoiset tapettiin – ei vain ihmisten vaan myös karjan esikoiset. Israelilaisten esikoiset kuitenkin säästettiin, koska he uhrasivat karitsan ja merkitsivät sen verellä ovenpielet. Pääsiäisen viettäminen on säädetty Raamatussa pakolliseksi, että jokainen polvi tietäisi, mistä on kysymys.

Kurssipäivän aluksi oli ensin luento, sitten valmistettiin ruoat (osa oli kyllä jo esivalmistettu) ja lopuksi käytiin läpi “Haggada” eli kertomus, jonka osana on juhla-ateria. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa illanistujainen vaan siinä muistellaan sitä, että kerran ollaan eletty orjuudessa ja että se oli nimenomaan Jumala, joka heidät siitä orjuudesta kansansa vapautti.

Vaan mikä tekee tästä juhlahetkestä erityisen merkittävän? Se on se seikka, että Jeesus asettaessaan ehtoollisen ensi kerran oli viettämässä opetuslastensa kanssa juuri tuota jokavuotista seder-ateriaa. Tekisi melkein mieli väittää, että jollakin tavalla ehtoollinen oli ollut peitettynä olemassa jo vuosisadat, mutta Jeesus vain lopuksi väänsi sen rautalangasta. Koska ehtoollisessa vastaanotetaan syntien anteeksianto, niin samalla Hän tietenkin kehotti opetuslapsiaan pääsemään osalliseksi tästä anteeksiantamuksesta useamminkin kuin vain kerran vuodessa.

Miten siis tuo ehtoollinen oli osana pääsiäisateriaa? Yritän nyt vähän minäkin vuorostani avata tätä juttua. Ai niin, ennen ehtoollista on vielä tuo Juudaksen kastaminen elikkä Juudas ja Jeesus kastavat katkeria yrttejä suolaveteen. Katkerat yrtit muistuttavat kärsimyksistä ja suolavesi kyynelistä.

Ehtoolliseen. Juhlapöydällä on leipäpussi, jossa on päällekkäin omissa lokeroissaan kolme leipää (Jumalan kolminaisuus). Keskimmäistä leivistä kutsutaan nimellä afikoman – jälkiruoka. Haggadan alussa puolet afikomanista (Jeesuksen kaksi muotoa, Jumala ja ihminen) piilotetaan ja myöhempänä ajankohtana lasten pitää etsiä se. Aterian päätteeksi otetetaan toinen puoli afikomanista ja se on se leipä, jota Jeesus kutsui ruumiikseen ja jonka Hän siunasi, mursi ja antoi opetuslapsilleen.

Tämän jälkeen on ruokarukous (kiitosrukous). Sitten on vuorossa haggadan kolmas malja, nimeltään anteeksiannon malja ja se on se, jonka Jeesus taas jakoi opetuslapsilleen ja ilmoitti sen olevan uuden liiton. Tämän jälkeen poistuttiin Getsemaneen, jossa Jeesus rukoili, opetuslapset nukkuivat ja lopuksi Jeesus vangittiin. Tämä kaikki oli minulle ennestään tuttua.

Haggada kuitenkin jatkuu vielä tästä neljännen maljan (ylistyksen malja) siunaamisella ja nauttimisella. Sitten tulevat lukuarvoitukset 1-13. Numeron neljä kohdalla sitten minun polveni menevät “pehmeiksi”, mutta onneksi istuttiin. Kysymys kuului: “Kuka tietää mitä neljä tarkoittaa?”. Ja vastauksen alkuosa: “Minä tiedän mitä neljä tarjoittaa. Neljä esiäitiä…” TÄH!!! Mistä ihmeestä he voivat tietää!!! Dna-tutkimuksen avulla on saatu selville, että ihmiskunnalla on kolme esi-isää (Nooan kolme poikaa) ja neljä esiäitiä. Jo vuosisatoja ennen Jeesuksen syntymää on kerran vuodessa yksi kansa yhdestä suusta todennut, että meillä on neljä esiäitiä. Kyllä, Nooan vaimo sai arkista päästyään vielä yhden tytön. USKOMATONTA sanon minä! Kyllä kannattaa pakanakristittyjenkin tutustua kristinuskon juuriin.

Ai niin, miksi laitoin tälle päivitykselle vironkielisen otsikon? Pelkästään siitä syystä, että suomenkielinen ”ällikällä lyönti” kuulosti perin vieraalta ja ainakin minun korvaani tuo pahviksi lyöminen kuulostaa niin hilpeältä.