VAALIT OLI JA MENI

No-nih, vaalit on taas käyty. Ekana täytyy mainita, että oma arvioni äänestysvilkkauden suhteen (torstain viimeisen vaalikeskustelun perusteella) meni aikas nappiin. Arvelin sen olevan noin 58 % ja toteutuma oli muistaakseni 58,2 %.

Sitten vaalitulokseen. Oma arvioni oli, että suuret häviäjät ovat kokoomus ja demarit kunta- ja sote-uudistusten turvin sekä koodee äänestäjien ja jopa omien pettämisen johdosta (etunenässään Toimi Kankaanniemi). No, se arvio ei mennyt ihan yhtä nappiin. Nimittäin periaatteessa kaikki hallituspuolueet saivat takkiinsa. 

Kokoomus on edelleen suurin puolue, mutta jäi yleistasostaan. Yllättävän pieneksi jäänyt tiputus johtui ilmeisesti siitä, että kannattajakunta äänestää säällä kuin säällä.

RKP:llä meni kaikkein “parhaiten”, koska se on kielipuolue ja yhteishenki on hyvä.

Myös koodee pääsi melko pienellä pudotuksella ja tämä ehkä siksi, että kristilliset asiat ovat vähintäänkin yhtä pyhä asia kuin kielivähimmistöön kuuluminen. Perussuomalaiset eivät pystyneet tarjoamaan tarpeeksi uskottavia kristittyjä vaihtoehtoja.

Vihreillä vaalitulos jäi kaksijakoiseksi. Maalla suosio kasvoi, mutta kaupungeissa otettiin takapakkia ja niinpä pitkään noin kymmenessä prosentissa uinut valtakunnallinen prosenttiosuus jäi reilusti tavoittamatta.

Kaikkein surkeimmat tulokset saavuttivat vasemmistopuolueet – SDP koko historiansa ilmeisesti huonoimman tuloksen. Vasemmiston sukellukseen syynä oli varmasti tuo sote-uudistus, jota syystä tai toisesta ei saatu puristettua kasaan. Myös kuntauudistus ja palveluiden menettäminen varmasti pelottivat vasemmisto äänestäjiä. Kokoomuslaiset asuvat tavallisimmin kaupungeissa, joten heitä maaseudun harveneva palveluverkosto ei liippaa.

Sitten voittajiin. Suurimmat voittajat olivat yhdessä perussuomalaisten kanssa nukkuvat. Sote-sekoilut ja hämärän peittoon jäänyt tuleva kuntauudistus takasivat sen, että perussuomalaiset nousivat prosentuaalisesti eniten ja kepulaiset palasivat kotiinsa, mikä olikin heidän vaalitavoitteensa. Hallituskoheltaminen varmisti myös hyvän vaalituloksen nukkuvien puolueelle.

Mielenkiinnolla jäämme odottamaan seuraavia vaaleja. Aika näyttää, vieläkö kansa muistaa silloin kuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän romuttamisesta syntyneen mielipahan ja oikeusmurhat.

Advertisement

KYLLÄ SIPERIA OPETTAA…

Perjantaina iltapäivällä Lilli ja tytöt painuivat Ryttylään kotoutumisseminaariin ja minä …aaah… oli viikonloppuleski. Voi kuulostaa kutkuttavalta ja mielikuvituksenne varmaan jo laukkaa, mutta tervetuloa maan pinnalle. Minä painelin hetkeä myöhemmin keskustaan Vuorimiehenkadulle. Siellä on Karmelin toimisto ja tarjolla oli viikonlopun kielikurssi. Kielenä oli hebrea ja olin valmis, niin kuin vain ihminen voi olla, puolentoista tunnin sessioon. Ensimmäistä kertaa vilkaisin kelloa muutama minuutti ennen seitsemää eli puoli tuntia oletetun loppumisajan jälkeen. Sessio jatkui siitäkin vielä puolisentoista tuntia.

Illalla kotona vielä kirjottelin kirjaimet läpi ja yritin oppia niitä ulkoa, mutta rajansa kaikella. Elämä ei kuitenkaan aina ole niin mukavaa. Illalla litkitty kahvi ei pettänyt tälläkään kertaa ja niinpä alus höyhensaarille ei ollut vielä neljältäkään ehtinyt minun sänkyni viereen. :?(

Herätyskello soitti kuitenkin seitsemältä ja ylös oli noustava. Ajatukseni oli mennä bussilla, mutta ennen nenän ulospistämistä oli mieli muuttunut. Lähdin metsästelemään kolikoita ihan varmuuden vuoksi, koska olin päättänyt mennä autolla. Ja heti ”natsas”! Sain melkein kakskymppiä kolikoina ja suuntasin kohti keskustaa parkkipaikan löytämisen toivossa. No, tulihan siinä rukouskin heitettyä asian puolesta! Paikanpäälle ehdittyäni huomasin, että alueella ei pysäköinti ollutkaan maksullista viikonloppuisin ja niinpä vapaat paikat olivat kiven alla. No, rakkaan naapurimme suurlähetystön edessä oli vapaana pieni pätkää kadunvartta. Sopivasti portilla oli myös mies, joten nousin autosta ja kysäisin, että voisiko puuhökötystä siirtää pikkasen eteenpäin. Kyllä se vain sopi ja herra tuli vielä auttamaankin minua. Aito venäläinen! Vuodet siperiassa eivät olleet menneet hukkaan, kun saatoin venäjäksi kysäistä asiaa. :?)

Lauantaina jatkoimme pänttäämistä vielä kuutisen tuntia ja nyt savu nousee päästä…

Laila tov! (Hyvää yötä!)

EI TAIDA VÄKI TIETÄÄ, ETTÄ NYT OIS LÄHETTEJÄ TARJOLLA

Vein aamulla tavalliseen tapaan Mimmun eskariin ja takaisin tullessa ihastelin pilvien läpi näkyvää aurinkoa. Näkymä oli aivan upea.

Eilen osallistuin ensimmäistä kertaa solun toimintaan. Kysymyksessä on raamattupiiri, jossa pureudutaan vielä edellisen päivän saarnaan ja keskustellaan sen herättämistä ajatuksista ja välillä vähän laveamminkin. Pohjana on siis Helsingin kansanlähetyksen filiamessun saarnateksti, johon saarnaaja antaa (apu)kysymykset. Tällä kertaa ne olivat kyllä yhden solulaisemme tekemiä/etsimiä, mutta se ei hiljentänyt tahtia. Päinvastoin. Meidän perhe osallistui tällä kertaa kolmestaan, kun Lilli oli Lahdessa miettimässä ensi kesän lähettipäiviä. Hommasta jäi hyvä mieli, joten rohkeasti suosittelen sitä toisillekin.

Sunnuntaina osallistuimme messuun Mikaelin kirkossa ja minulla oli saarnavuoro. Päälle oli lähetyslounas ja ”jälkkärinä” Lilli kertoi terveisiä Virosta ja kokemuksia toisesta työkaudestamme. Tästä tulikin mieleen, että tulemme meilellämme kertomaan muihinkin kuin lähettäviin seurakuntiimme ja tietenkin myös kouluihin kokemuksistamme lähetystyössä. Ole rohkea ja kutsu meidät!