Kuukausittainen arkisto:elokuu 2012

PILAANTUNUTTA

Kaupassa käydessäni mulla on tapana ahnehtia tarjouksia. Tällä en tarkoita sitä, että osteskelisin tavaraa, kun se on ilmoitettu tarjoukseksi puhumattakaan että juoksisin tarjousten perässä vaan valitsen hyllyiltä niitä tuotteita, joiden myyntiaika alkaa olla ummessa. Usein alennus on 20-30 prosenttia, mutta välillä onnistaa ja hinta on puolet pienempi tai jopa enemmänkin.

Tänään pisti silmään kanapaketti, jossa päällä luki -30 %. Ja eikun paketti kärryyn ennen kuin joku muu ehtii. Kotona kuitenkin totuus paljastui, kun tarkkasilmäinen vaimoni huomasi, että tuotteen viimeinen käyttöpäivä oli jo pari päivää sitten. Ei siinä auttanut muuta kuin kirmaista pihalle, hypätä kinneriin ja suunata kohti puatia.

Ystävällinen lihatiskin myyjä kuuli huoleni ja alkoi toimimaan oikeuden puolesta. Rehellisenä ihmisenä hän lisäsi vielä vettä myllyyn ja totesi, että olin kaiken kukkuraksi maksanut täyden hinnan, vaikka alennusta piti tulla se -30 pinnaa. Kyä ny oli pölöhöä veätetty!

Mutta oli hommassa vähän tuuriakin, moukantuuria. Nimittäin tavallisesti tollaset ”tarjouspaketit” menee meillä suoraan pakkaseen odottamaan parempia aikoja. Tällä kertaa kuitenkin lihalle oli huomenna käyttöä, joten se piti het paestoo.

Nooh, ei sitä kauppareissua turhan takia tarvinnu teherä, vaan minut ”eskorteerattiin” kassalle ja sen ohi kaffehyllyn kautta. Asiakas oli kyllä tyytyväinen. Kotona tuli kuitenkin moitteita ja näin jälkikäteen ajateltuna vaimokulta on kyllä oikeassa. Minun olisi pitänyt saada vielä se 30 % osa rahasta takaisin. Sehän sen ostopäätöksen oli saanut minut tekemään.

Että tällaista arkista tarinaa pukkasi tällä kertaa pitkän tauon jälkeen. Ole siunattu!