Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2010

JA MINULLE TULI TÄMÄ HERRAN SANA

Tai ainakin se oli neuvo ja samalla myös rukousvastaus. Viime aikoina on työllistänyt kovasti viime vuoden kirjanpito, siis sen täsmääminen. En osaa enää laskea montako kertaa olen ehtinyt käydä läpi tositteet ja viennit. Joka kerta löytyy aina uusia virheitä, mutta valmista ei vain tuntunut tulevan.

Eilen sitten Herra armahti muistuttamalla rukouksen tärkeydestä ja päätin ottaa onkeeni. Kävin pitkäkseni olkkarin sohvalle, kun sopivasti juuri ramaisikin niin makeasti. Puoliväkisin aloin sitten rukoilla ja kohta tuli kehoitus viipaloida vuosi kuukausiksi ja katsoa mitkä niistä olivat kunnossa ja keskittyä vain niihin, jotka eivät olleet. Tietenkin! Miten ihmeessä itse en ollut sitä älynnyt! Kuinka paljon olikaan mennyt aikaa hukkaan virheettömän materiaalin kanssa.

Samassa huomasin myös, että unikin oli karissut silmistä ja suorastaan puhkuin taas intoa mennä laittamaan homman kuntoon ja pois käsistä. Kiitos Taivaan Isälle! Kokemus toi mieleen myös Lutherin toteamuksen, että tämä ei ehtisi tehdä mitään, jos ei rukoilisi päivässä vähintään kolmea tuntia. 🙂

TALLINNASSA

Edellisellä viikolla olin Tallinnassa oppimassa. Eniten meitä opiskelijoita siellä puhutti ilmassa oleva ns. sessiuudistus elikkä opintojaksojen muutokset. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin koulumme halua säilyttää tiedekorkeakoulustatuksensa. Tämän edellytyksenä tuntuu olevan se, että opiskelurytmiä muutetaan niin, että entisen ma-(to-)pe rupeaman sijaan alammekin opiskelemaan keskiviikosta lauantaihin. Näin on mahdollista saada ”laadukkaampia ja kovempia” naamoja opettajiksi.

Huonona puolena asiassa on se, että luentojen eli lähiopetusksen määrä vähenee. Myös opiskelupäivistä tulee tappavan pitkiä (9-20 tai jopa myöhempään). Kenen pää kestää sellaista varsinkin, jos koko päivän on yksi ja sama luennoitsija? Vaikeuksia tulee myös meistä niille, jotka jo ovat jumalanpalvelusvastuussa omissa seurakunnissaan – tulet kotiin lauantai-iltana joskus klo 19 aikoihin, niin siinä on ”hyvä” alkaa miettimään saarnaa seuraavaksi aamuksi. Jotkut raamattupiiritkin taitavat mennä katkolle, kun lauantai-iltaisin klo 7 jälkeen väki ei ymmärrettävästä syystä halua osallistua enää piiriin. Oppilaskunta eli kaikki vuosikurssit äänestivät muutosta vastaan, mutta aika näyttää meneekö lapsi pesuveden mukana.

Akreditointiin liittyviä ongelmia on havaittu myös täällä Tartossa Teologian akatemiassa. Lisäksi kuulin, että Tarton yliopistossa on myös lopetettu heprean kielen opettaminen. Herää kysymys, että millaisessa kriisissä teologian opiskelu täällä Virossa onkaan.

Iloisempana asiana sessistämme jäi mieleen ensimmäiset opintokirjaan saadut merkinnät – niistä ensimmäisenä käytännön teologian merkintä arvosanoineen. Halusin sen ekaksi, kun takana on pitkä kokemus vapaaehtoisena vastuunkantajana 🙂

”RISTIKUULUSTELUSSA”

Eilen tiistaina kävin toista kertaa kontrollissa tautini takia. Lääkärini oli antanut minulle edellisellä kerralla mukaan lähetelapun, josta selvisi mitä tutkimuksia/kokeita piti suorittaa. Tapaamista sille kerralle emme siis sopineet, kun hänen piti olla opiskelijoidensa kanssa. Kun verikokeet oli otettu lääkäri kuitenkin astui sisään laboratoriohuoneeseen ja kyseli halukkuuttani tulla juttelemaan opiskelijoilleen tästä taudistani. Eihän minulla periaatteessa mitään sitä vastaan olisi ollut, mutta Lilli oli kotona odottamassa paluutani ja pääsyä luennolle – tyttömme olivat nimittäin vielä kotona karanteenissa vesirokon takia.

Opiskelijoiden eteen kuitenkin päädyin, kun seuraavan oven takana oli jonoa ja odotusta oli joka tapauksessa tiedossa. Täkynä lääkäri vielä lupasi, että pääsisin haastattelun jälkeen heti seuraavana sisään. Mietin, että mahdettaisiinkohan Suomessa antaa ”jononohituskortti” tällaisessa tilanteessa? Oli miten oli, kävin siis tapaamassa ne noin kymmenkunta nuorta lääkärinplanttua, joista ainakin yksi oli suomalainen. Sain kertoa tarinani siis suomeksi!

Kontrollin tulokset sain soitella tänään ja voittopuolisesti olin tyytyväinen ja kiitollinen. Kaikki muu tuntui olevan kunnossa, mutta maksan arvot olivat koholla. Aika näyttää vieläkö jotain muutakin pielessä olevaa löytyy – sinänsä sarkoidoosin taudinkuvaan kuuluu se, että maksan arvot saattavat kohota. Ensi viikosta alkaen annettiin lupa vähän vähentää lääkeannoksen suuruutta.